loistoluoto

Jää

6 kommenttia

Saimme lainata tänne kotiin asti Aspössä käyttämäämme kelkkaa, ja se on ollut ahkerassa käytössä. Miksi en itse keksinyt tällaista aikaisemmin? Lapsi kyytiin, aurinkolasit silmille, ja menoksi! Keväthangille! Paljon hauskempaa liikkua, kun pääsee kulkemaan ihan missä vaan. Kunnon offroad -reittejä, minne ei rattaiden kanssa ole asiaa. Aiemmin talvella olisi kyllä varmaan ollut turhan kylmä tähän puuhaan. Nyt aurinko lämmittää jo reippaasti.

kelkkailua

 

Luin juuri loppuun Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkitun teoksen Jää. Täällä on se jo saatavilla kirjastossa, huippua Utön Kirjasto! Tsemppasin yöhön asti ehtiäkseni lukea kirjan loppuun ja palauttaa kirjastoon seuraavana päivänä, ja täytyy myöntää, että nukkumaan käydessäni kävi mielessä, että kannattiko… No tottakai kannatti, ainahan lukeminen… Lundbergin tyyli kuvata luontoa, saaristoa ja ihmisiä on mielestäni hieno ja elävä. Mutta olen kai vielä vähän lapsellinen lukija, kun toivon aina että kirjasta jäisi hyvä fiilis. Niin ei käynyt tällä kertaa. En kaipaa ällömakeutta, mutta jonkin toivon pilkahduksen kyllä. Ehkä joku muu näkee tässä kirjassa sellaisenkin? Tai ehkä itsekin, jonkin ajan kuluttua?

Mainokset

6 thoughts on “Jää

  1. Minustakin Jäässä on hienoa kuvausta ulkosaaristosta ja sen asukkaista ja elämästä, yhtymäkohtia on tämän päivän saaristoelämään. Lopussa jäi sama fiilis, aika lohduton, tuntui, että onni ja ilo kestikin vain hetken ja jatkossa kaikki menee huonompaan suuntaan, sekä ihmisillä että saarilla. Vaikka toisaalta, ehkä tarina jossa ei ole dramatiikkaa ei täytä tarinan kaaren vaatimuksia. Mutta silti, samat fiilikset. Ja kuitenkin, upea kieli ja kiinnostava tarina.

    • Kiva kuulla, että on samoja fiiliksiä, en ole ainoa 🙂 Niin, yhtymäkohdat nykysaaristoon on tosi jänniä, tulee tuttu olo tuota lukiessa. Ja Lundberg ei kirjoita liian sliipattua tekstiä, ei mitään tavanomaisia latteuksia sinisestä merestä, vaan jotain tosi rehellistä, ei tunnu teeskentelyltä tai väkisin keksityltä. Joo, ja sehän voi olla tarkoituskin, että tarinaa jää pureskelemaan pidemmäksi aikaa…Siinä kyllä on kirjailija onnistunut hyvin 🙂

  2. Luin Jään myös alkuperäiskielellä – ajattelin, että se ehkä toisi toisenlaisen näkökulman, mutta ei – loppu oli yllättävä. Kerronta kyllä taitava ja mukaansa tempaava ja palkinnon ansainnut.

    • Mietin myös tuota ruotsiksi lukemista, olisi mielenkiintoista ihan siksi kun tuo suomennettukin versio oli niin älyttömän rikas kieleltään. Siinä on saanut kääntäjä todella uppoutua kirjan tunnelmaan! 🙂

  3. Voi ei, aloin juuri lukea Jäätä ja nautin sen kielestä ja ihmiskuvauksesta. Mutta en haluais lukea lohduttomia juttuja, en sitten millään. Jätänkö kesken?

    • Oi, älä säikähdä 🙂 Ei ole missään nimessä tarkoitus pilata toisten lukuelämyksiä. Olen kuullut nyt paljon mielipiteitä tästä kirjasta, yksi tuttu juuri sanoi että meinasi jättää alussa kesken, mutta onneksi jatkoi loppuun asti, kun kuulemma juttu parani koko ajan. Meitä on niin monenlaisia lukijoita 🙂 Lundbergin kirjoissa taitaa monessa olla vähän samanlainen sävy, mm. se Kungens Anna jatko-osineen…vähän samanlaisesta tunnelmasta mun mielestä on kyse. Kiitos muuten Pirkko siitä postista jonka lähetit, jatketaan vaan 🙂 Paljon terveisiä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s