Ihminen ja luonto, Ruoka

Jotain omaa!

Haluan mielelläni tietää, mistä ruokani tulee. Näillä taidoilla ja tällaisessa asuinpaikassa ruuan tuottaminen kokonaan itse on aika utopistista. Siksi olen keskittynyt toistaiseksi pääasiassa pieniin omiin lisukkeisiin. On mukava ajatella, että joka päivä syö jotakin sellaista, mikä on itse alusta asti hankittua. Pakastimen viimeiset marjat menivät tänä aamuna, niitä on syöty syksystä asti joka päivä. En ole mikään himopoimija, enkä varsinkaan nopea, mutta viime kesänä marjojen noukkiminen osui hyvin päivärutiinien joukkoon. Vauvanvaunut vadelma-, villimustaherukka-, tai metsämansikka-apajan viereen, marjat suoraan pakasterasiaan  (kätevää, ei tarvitse varata aikaa putsaukselle jälkeenpäin), ja aina välillä vaunujen heiluttelua. Nyt kun marjat loppuivat, eikä omaa vihannessatoa ole vielä tulossa vähään aikaan, ovat pelastuksena olleet versot! Herneet, rucola, sango ja parsakaali vihertävät nätisti ikkunalaudalla, ja maistuvat hyviltä salaateissa ja leivän päällä. Ovat ne kai terveellisiäkin, mutta ehkä tärkeintä on niiden tuoma tunne siitä, että syön jotain omaa.

versot

Mainokset

4 vastausta artikkeliin “Jotain omaa!”

  1. Hyvä ajatus ja kiva kirjoitus! Vihanneskrassi on tosi hyvää, en vain tajua millainen dementikko olen, kun esim. noin viikko sitten ajattelin asiaa ja päätin kylvää siemeniä astiaan, siemenetkin on valmiina, mutta kylvöstä vain ei ole syntynyt. Hmm. NYT laitan ne saman tien itämään!

    1. Heh, mulla odottaa samalla tavalla tomaatinsiemenet kylvämistään… 🙂 Onneksi näissä hommissa asiat eivät ole ihan päivän päälle 🙂

  2. Mua kiinnostais kans tuo omavaraisuus ja se kuinka pitkälle sen voisi viedä. Lammasta en suostuisi teurastamaan:) minä ja koirat pärjättäisiin aika pitkälle kalalla, mutta entä kun perheessä on kala-allergikko, onko kasvisten syönti ainoa mahdollisuus? Ei taida mieheltä onnistua.

    1. Joo, perheenjäsenten erilaiset ruokavaliot tekee aina ruuan suunnitteluun uusia mutkia…yleensä joku joutuu tyytymään kompromissiin…tai sitten täytyy tarkasti suunnitella ateriat (niin ja jonkun vielä toteuttaakin).Mäkin aina yksin ollessani jätän lihan pois, mutta vielä en ole jaksanut tehdä useampaa eri ruokalajia silloin kun koko perhe ruokailee 🙂 Katsotaan, ehkä jossain vaiheessa päästään niinkin pitkälle 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s