Torstai on hyvä päivä muistella mennyttä viikonloppua. Meillä oli täällä ystäviä käymässä, ja lähdimme yhdessä retkelle viereiselle saarelle, Ormskäriin. Virvelit, haavi ja marjaämpärit lähtivät mukaan.
Pohjoistuuli tunkeutui kuin huomaamatta kaikkien vaatteiden läpi. Se ei ollut mikään posket punertava kirpsakka tuulahdus, vaan salakavalasti hiljaa kylmettävä, väsymätön viima.
Kävelimme ja juttelimme. Oletteko huomanneet, kuinka hyvin ajatus kulkee kävellessä? Olen sitä mieltä, että ihmisten pitäisi pukea kengät jalkaan ja painua pihalle puhumaan. Etenkin, jos on jokin tärkeä juttu ratkaistavana.
Taivas tummui hetkessä, ja saimme todistaa syksyn ensimmäisen raekuuron. Seisoimme vanhan lahon katoksen alla kuuntelemassa. Kastuimme siinä ehkä vähän vähemmän, mitä taivasalla.
Ei tullut kalaa, ei marjoja, vain jäätyneitä varpaita ja iloinen mieli.
We had some friends here on the weekend. We went to Ormskär, the island next to Utö. Got no fish, found no berries, but had a great time!
