Lapset, Syksy

Tyhjä hetki

Istuin yhtenä iltana sohvalla, ja katselin ympäriinsä touhuavaa tyttöä. Iltaruoka oli syöty, olimme touhunneet sisällä jo pitkään, ja silti lapsen nukkumaanmenoonkin oli vielä vaikka kuinka paljon aikaa. Nämä pitkät ja pimeät illat! Pohdin, lähtisimmekö vielä pyörähtämään ulos. Että olisi jotain järkevää tekemistä. Ettei lapsen tarvitsisi villiintyä sisällä, kun en myöskään jaksanut enää leikkiä hänen kanssaan. Tahdoin vain heittäytyä pitkäkseni ja jutella mieheni kanssa.

Jotenkin päädyimme  jäämään sisälle, onneksi. Lapsen hinatessa puista seepraa pitkin lattiaa, eteisestä makuuhuoneeseen ja takaisin kymmeniä kertoja, eri nopeuksilla ja tyyleillä, tajusin, että tuo on juuri sitä vapaata leikkiä, joka syntyy vain, kun sille antaa tilaa. Se ei tapahdu käskystä, ei hienojen teknisten lelujen avulla (päinvastoin!), eikä varsinkaan aikuisen kiirehtiessä joka suuntaan. Täytyy olla tyhjä, tylsä hetki, josta leikki syntyy. Vähän samalla tavoin, kun sanotaan, että musiikki alkaa hiljaisuudesta.

zebra

The games can be found, when there’s an empty moment. Just like the music, that starts from silence. 

Mainokset

10 vastausta artikkeliin “Tyhjä hetki”

  1. Kyllä, ja kaikki parhaat työideat syntyvät myös vasta sitten, kun ratkaisua ei enää yritetä pakottaa ulos, vaan pää tyhjennetään ajatuksista.

    1. Joo! Ja kaverini, matematiikkaihminen, väänsi jonkun yhtälön kanssa kaksi tuntia, menetti hermonsa ja lähti lenkille – ja sieltä lenkkipolultahan se ratkaisu löytyikin 🙂 Äkkiä kotiin kirjoittamaan se ylös 🙂

  2. Tämä on niin hieno kirjoitus, että haluaisin laittaa sen Vaukirjan FB-seinälle. Saanko luvan?

  3. Tää on todellakin niin totta!!! Pitäis aina itsekin muistaa että se ettei tee mitään erityistä tai valmiiksi suunniteltua ei ole laiskuutta tai hengen heikkoutta, vaan nimenomaan se on sitä kaikkein tärkeintä. Se on ELÄMÄÄ! Se on hetkeen tarttumista ja siinä elämistä puhtaimmillaan.

    1. Lapset on parhaita opettajia hetkessä elämisessä…ne ei paljoa suunnittele 😉 Kai tämä nykyajan länsimainen työmoraali saa paljon tukea vanhasta kirkkojen painostuksesta, ”toimeton ihminen on altis kiusaukselle ja synninteolle” -> parasta ettei kukaan koskaan ole toimeton, sekuntiakaan 😀

  4. Samoja havaintoja teen päivittäin kotosalla 🙂 ja on jännä myös huomata vaikka ammattini puolesta olen asiasta lukenut ja työssään sitä jo havainnoinut, se yllättää joka kerta tämän oman pienenkanssa 🙂 tyhjiä hetkiä päiviin lisää!

    1. Hei tunnistan ihan saman itsessänikin: vaikka olen aiheesta lukenut ja sen parissa työskennellyt, niin silti jostain syystä asiat saa opetella uudelleen oman lapsen kanssa! Ehkä se on ihan hyväkin? Tuleepahan opittua sitten ehkä vähän syvällisemmin 🙂

  5. On se hyvä! Lapsilta voi oppia paljon, aikuiset ei vaan sitä aina osaa ottaa vastaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s