Ihminen, Lapset

aikaa

Vastustan ihan periaatteesta kehotusta ”viettää laatuaikaa lapsen kanssa”. Ensinnäkin ilmaisu tekee monet vanhemmat ihan turhaan epävarmoiksi siitä, millaista hienoa aktiviteettia pitäisi keksiä, jotta se olisi laadukasta. Tämän vuoksi ryhdytään usein tarpeettoman raskaisiin ja paineita aiheuttaviin toimenpiteisiin mahtavien juttujen keksimiseksi, tai sitten rimakauhun yllättäessä jätetään koko homma sikseen ja pistetään lapset mieluummin jonnekin muualle viihtymään. Toiseksi sana laatuaika antaa ymmärtää, että lapsen kanssa vietetyn ajan määrän voi korvata (aikuisen määrittelemällä) ”laadulla”.

duunari1

Poikkeustapauksia lukuunottamatta lapsi on ihan kykeneväinen ja täysin halukas viettämään normaalia arkielämää, kaikkine askareineen, iloineen, kommelluksineen ja pettymyksineen. Olen hämmästynyt moneen kertaan niin päiväkotityössäni kuin nyt kotona lapsen kanssa ollessani, kuinka mitättömän yksinkertaisilta tuntuvista asioista lapset tykkäävät, kunhan saavat tehdä niitä yhdessä aikuisen kanssa. Päiväkodin aamupalan jälkeen kaksivuotias poika loistaa ylpeydestä, kun saa pyyhkiä pöydiltä puuronjämiä ja maitoroiskeita ihan oikealla rätillä. Vaikkei työn jälki ole ehkä ihan priimaa, ei poika ainakaan ala häiritä vielä aamupalaansa syöviä kavereitaan, ja saa kokea tekevänsä tärkeää hommaa yhteiseksi hyväksi. Hän syventyy keskittyneesti tehtäväänsä, mutta tietää samalla, että aikuinen on siinä lähellä ja saatavilla, mikäli hän tarvitsee jotakin tai haluaa jutella. ( Ja tietysti pöydän pyyhkiminen on myös se juttu, jonka poika kertoo innoissaan äidilleen iltapäivällä – eikä todellakaan mainitse sanaakaan päivän askartelutuokiosta, jota hoitaja on valmistellut monta päivää.)

duunari5

Arkiaskareisiin kuluu lapsen kanssa paljon enemmän aikaa, mitä itse tehden, koska monesti lapsi keksi ihan uusia, luovia tapoja suorittaa tavallisia tehtäviä. Porkkanapaloja saa keräillä hellan ja seinän välistä, kun ne sinkoutuvat pienistä käsistä pannulle niin innokkaasti. Muutaman sadan metrin matka kauppaan kestää tunnin, yrttien hakeminen kasvimaalta vartin kaikkine kompuroimisineen. Mutta jos vaihtoehtona on se, että suoritan nämä jutut nopeasti itse päästäkseni sen jälkeen viemään lapsen jonnekin huvipuistoon viihtymään, niin useinmiten valinnan tekeminen ei ole vaikeaa…

En tietenkään tällä tarkoita, että vastustan ajatusta lähteä Särkänniemeen syömään hattaraa tai ruotsinlaivalle peuhaamaan pallomereen. Niillä ei vain tarvitse, eikä voi korvata yhteistä, tavallista elämää.

Sitähän kai aikuisetkin toisiltaan toivovat, rinnallakulkemista arjessa, eikä mitään tajunnanräjäyttäviä elämyksiä jokaiseen päivään?

Äh, laatuaika. Aika riittää.

duunari2duunari3duunari4

I don’t like talking about ”quality time with kids”, because the word ”quality” makes many parents unsure, which leads to oversized actions. We don’t have to, and we can’t compensate the normal everyday life with glamorous and super-exciting things. I have noticed both at my work in kindergarten, and here at home, that kids are very happy with everyday life and routine tasks. No need for quality time. TIME is enough. 

Mainokset

1 vastaus artikkeliin “aikaa”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s