loistoluoto


2 kommenttia

Ja lämmin viesti tänne tuo…

Tuuli on lähettänyt keväisen viestin, ja kyllä kiitos, se on myös vastaanotettu! Mistä tämä kaikki valo kumpuaa?

lämmin3lämmin4lämmin2

Kenen päätä kevät ei sekoittaisi? Sen lisäksi etten malta lähteä sisälle iltaisin, alan joka vuosi tähän aikaan kuunnella Hectoria ja 60-luvun poppia ja hypistellä vanhoja peace-korujani. Huh, hurjaa aikaa!

Spring feelings, with warm wind, shine, 60’s music and love&peace!

Mainokset


5 kommenttia

Hanskat

säteitä4säteitä2

Rannalla ilman hanskoja! Muutaman kerran alkutalvesta taistelin hikisenä lapaset kiljuvan lapsen käsiin. Lähdimme kumpikin pahalla mielellä ulos. Päätin ryhtyä itämaiseksi kamppailijaksi, joka vastaan puskemisen sijaan käyttää hyödyksi vastustajan voimia…sen jälkeen tilanteet ovat menneet näin:

-Noniin, sitten puuttuu enää hanskat.

-Ei hanskoja!

-Okei, laita ne päälle sitten kun tulee kylmä.

-Joo!

Tämän jälkeen lähdemme ulos. Aika, jonka lapsi tahtoo viettää ilman hanskoja, on keskimäärin minuutin. Kun hänelle tulee kylmä, sujuu yhteistyömme saumattomasti ja hanskojen pukeminen tosi nopeasti, eikä siihen liity mitään taistelua!

Miksi pitäis olla niin vaikeaa? Aurinkokin paistaa!

säteitä1

Sun is shining. No gloves? No, she can put them on when her fingers get cold. It’s much easier for everybody.


4 kommenttia

Tyttö

tyttö2

Merirosvot tähystävät laivan kannella! Hauskaa seurata, millaisia leikkejä meidän tyttö alkaa leikkiä. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat pallot, palikat, eläimet, kiipeily, keinuminen ja kaikenlaisten oikeiden kotitöiden tekeminen. Hän kulkee mukana isompien leikeissä omalla tavallaan sekä merirosvona että balleriinahevosena. Hän tykittää joka päivä rakasta jalkapalloaan rajusti, ja peittelee sen iltaisin hellästi unille.

En ole sukupuolineutraalin kasvatusidean suurin kannattaja. Mielestäni sukupuoli on yksi hieno ominaispiirre ihmisessä, muiden piirteiden joukossa. Miksi sitä pitäisi peitellä? Eikö siitä mieluummin kannattaisi ottaa ilo irti, niin kuin muistakin ominaisuuksista? Kyllä tytölle voi mielestäni kertoa että tämä on tyttö, mutta ei samalla tarvitse kertoa, että sinun pitää sitten tykätä vain pinkistä, passiivisista leikeistä ja meikkaamisesta, ja sinun pitää peittää negatiiviset tunteesi,  olla hiljainen ja hillitty, ja saada isona vähemmän palkkaa ja kestää seksistisiä kommentteja sukupuolesi vuoksi.

Meillä on täällä kotona äiti ja isä, jotka molemmat tiskaavat, siivoavat ja laittavat ruokaa yhtä paljon, kumpikin juoksee ja pyöräilee, kumpikin tekee vuoroin palkallista työtä ja on kotivanhempana. Äiti sattuu tykkäämään myös hameista, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Isä tykkää ulkoiluvaatteista, nikkaroinnista ja musiikinkuuntelusta.

The girls are playing pirates. They also play ballerina-ponies and many other things. I think it’s allright to tell  a girl that she is a girl – you just don’t need to tell her to like only passive games, pink color, and make-up, or to act quietly and as an adult be happy with a smaller wage than men.


Jätä kommentti

Yksi aamupäivä

sumukävely4

Lauhaa ja kosteaa hiihtolomaa! (Mietin, provosoivatko uutistenlukijat tahallaan katsojia, vai ylireagoinko aina itse. Eilenkin yksi puhui Suomen ”surkeasta” talvesta…! Apua, sää nyt on mikä on, eivät nuo ilmamassat tuolla liiku minkään kalenterin mukaan! Kyllä sitä itse pitää mitoittaa tekemisensä sään mukaan, eikä yrittää toisinpäin – se ei onnistu! Kannattaa ehkä kalenterin sijaan katsoa ikkunasta ulos, ennen kuin laittaa sukset jalkaansa!) Kävelimme yhtenä aamupäivänä niityn rantaan.

sumukävely3

Meri oli vetäytynyt jonnekin kauas sumuun. Keskityin vähäksi aikaa kuvaamaan. Sillä aikaa:sumukävely2

Kiipeilimme hetken, ja laskimme liukkailta kallioilta pyllymäkeä. Jo alkumatkasta juotu eväspillimehu antoi voimia kävellä toista kautta kotiin asti. Matkalla näimme rantavedessä ruokailevia joutsenia ja sinisorsia. Heinä näytti ihanan pehmeältä.

sumukävely1

Warm winter is not a bad winter. These photos are taken on a morning walk, on one of these foggy days.


Jätä kommentti

Reissuromantiikkaa

Luin juuri ihanan matkakirjan, Kyllikki Villan 60- ja 70-lukujen reissupäiväkirjoista kootun ”Äidin lokikirjan”. Rahtilaivaseikkailut on koonnut kirjaksi Kyllikin tytär Saara Villa, joka oli mukana kirjassa kuvatuilla matkoilla, tuolloin 5-12-vuoden ikäisenä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Islanti 2008. Olen laivassa matkalla kohti Vestmannaeyaria.

Tällainen kirja on ihan varma matkakuumeen nostattaja – tekee heti mieli reissuun! Ihan minne vaan! (Mutta mieluiten Islantiin, josta nämäkin matkakuvani ovat.) Tykkään kaikista eniten matkustaa ”tarpeeksi hitailla” kulkuvälineillä. Laiva, juna, kajakki, pyörä ja omat jalat ovat parhaita, kun taas henkilöauto ja lentokone tylsimpiä. Vaikka toki nautin siitä tunteesta, kun seison lentokentällä etsimässä Lähtevät -taululta omaa lentoani (etenkin jos se ei ole ”Kittilä” tai ”Stockholm”, vaan joku niistä jännemmistä), raahaten rinkkaani ihmisvilinän keskellä. Mutta itse matka sujuu lentokoneen tyhjiössä ihan liian nopeasti ja vaisusti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Islanti 2008, mieheni kanssa melomassa Isafjördurin vuonossa.

Kyllikki Villan aiemmin julkaistuihin matkakertomuksiin, kuten ”Vanhan rouvan lokikirjaan” verrattuna tämän kirjan tekee erityiseksi juuri lapsen läsnäolo. Aikuisen ja lapsen matkakumppanuutta on ihana seurata. Kyllikki Villa kuvaa tapansa mukaan matkallaoloa rehellisesti, kaunistelematta ikäviä ja stressaaviakaan hetkiä, ja ennen kaikkea analysoimatta liikaa. Valmiiksi pureskeltua ”paulocoelhoa” on nykyään niin paljon, että yksinkertainen tilanteiden ja ympäristöjen kuvaus tuntuu virkistävältä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Islannissa maastossa, jossa jalat (ja kädet) olivat ainoa varteenotettava kulkuväline…

...hidas kiipeäminen kannatti, näiden maisemien vuoksi.

…mutta hidas ja pelottava kiipeäminen kannatti, näiden maisemien vuoksi.

Tykkään tosi paljon myös sivulauseissa paljastuvasta lastenkasvatusideologiasta…kiireetöntä matkakumppanuutta sekin:

”Lounaan jälkeen eilen erehdyin puhelemaan kapteenin kanssa lastenkasvatuksesta, vaikka pitäisihän minun jo tietää merikapteenien kasvatusperiaatteet. Hänestäkin lapsella täytyy olla joku ehdoton auktoriteetti, joka on aina oikeassa.

”Kymmeneltä sain laulaa Saaralle vanhat tuutulaulut ja nyt hän nukkuu. Lapsi on lähempänä kahdeksaa kuin seitsemää vuotta, ja vielä hänelle saa laulaa kehtolauluja. Mukavaa.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

I want to travel by boat, train, bicycle, kayak and my own feet… Not too quick! These pictures are from Iceland, 2008.


1 kommentti

Sipsuttaen…

sipsutus4

Eilen sipsuteltiin taas vähän lähemmäs kevättä. Kevätsumu ympäröi saarta, lintuja pyrähteli siellä täällä, mieli kääntyi valoon. Luistelujää alkaa olla muisto vain…sipsutus1

Kuukausi sitten päivä oli pari tuntia lyhyempi, mitä nyt! Jos/kun tästä vielä jotain talvea kehkeytyy, niin se ei enää kyllä estä kevätmieltä!

sipsutus3

Juoksin illalla sumussa. Oli helppo hengittää, juoksin lujaa, jalka nousi kevyesti. Hiki valui silmiin.  Menin fiiliksellä, ja tästä tuli ensimmäinen kovempi paljasjalkalenkki (tunti, vauhti 5:30/km). Voi tätä euforiaa!

sipsutus2

 

The day is over two hours longer than it was one month ago. The ice is melting. I run in my barefoot-shoes – euphoria!