loistoluoto


4 kommenttia

HEM

hem1

Täällä järjestettiin viikonloppuna hieno tilaisuus. Kotiseututalolla näytettiin Lotta Petronellan dokumenttielokuva HEM.Någonstans (Koti.Jossain). Paikalla olivat elokuvan tekijät, sekä sen kaikki kolme päähenkilöä. Leffaillan jälkeen keskusteltiin elokuvan herättämistä ajatuksista yhdessä. Illalla Lau Nau soitti elokuvaan tekemäänsä, ihanaa musiikkia majakassa.

Tuntui hienolta nähdä valkokankaalla kotimaisemia, kuvattuna siten, että niistä oli löydetty oleellinen. Kliseet oli jätetty pois. Elokuvan rytmi oli kuin rauhallinen hengitys, joka kuljetti jonnekin syvyyksiin.

Yllätyin, kuinka tuttuja ajatuksia elokuvan päähenkilöt, kutakuinkin keski-ikäiset miehet, puhuivat. Ikä, sukupuoli tai asema merkitsevät niin vähän…voi, kumpa aina muistaisi sen, kuinka samanlaisia pohjimmiltamme olemme. Kaikki tuntevat kaipausta. Kaikki etsivät merkitystä. Suurin osa toivoo jonkinlaista kotia – oli se sitten paikka, tekeminen, tai mielentila.

Jälkeenpäin mietin sitä, miten hellävaroen meidän pitäisi käsitellä toistemme koteja. Kuinka varovaisesti ja kauniisti tutkia sitä, mitä toinen ihminen näyttää, kun avaa ovensa. Ja kuinka myötätuntoisesti kohdata heidät, jotka jostain syystä ovat kotinsa menettäneet.

hem2

 

Mainokset