loistoluoto


4 kommenttia

Riutalla

Olen ennenkin todennut, että jokaisella saarella on oma luonteensa. Lähistöllä on muutamia sellaisia lempparisaaria, joihin täytyy päästä vähintään kerran kesässä. Yksi tällainen on täältä katsoen kutakuinkin luoteessa sijaitseva suuri sorariutta, jolla kasvaa valtavasti kangasajuruohoa.

riutta1

Olimme menossa tuolle saarelle, mutta se olikin ”varattu”. Eli rannassa oli jo vene. Erakkoluonteinen saaristolainenhan toteaa, että ei sitä nyt samalle saarelle voi mennä, missä on jo joku…! Siksi ”jouduimmekin” tutustumaan riutan pikkusisareen. Onneksi! Mikä viehättävä, pieni ja sympaattinen saari, jonka jaksoi auringon paahtaessakin kiertää mukavasti.

riutta2

Tällaisilla riutoilla rannat ovat hiekkaa, soraa, ja eri kokoisia kiviä. Yleensä niiltä voi myös löytää paljon leipäkiviä. Koskakohan tälle rannalle on viimeksi jäänyt ihmisen jalanjälkiä?

riutta4

Mikäli riutta on tarpeeksi korkea keskiosastaan, on siinä usein jotakin matalaa kasvustoa – sekä näköjään pakollinen yksinäinen pihlaja. Lajikirjo on varsin suppea, kasvuolosuhteet ovat sen verran vaikeat.

Ihastelin värimaailmaa: jäkälä loi harmaan pohjan, jota sävyttivät ajuruohon ja keltamataran kukat. Siitä oli vaikea ottaa todenmukaista valokuvaa, mutta kokonaisuus on joka tapauksessa hurmaavan harmoninen ja kaunis. Ilmassa leijuvaa lämpimän mausteista tuoksua ei sitäkään saa pyydystettyä kuvaan, mutta ehkä kaikkea ei tarvitsekaan…monesti kun viehättävintä on juuri se, mitä ei saa tallennettua minnekään.

riutta5


9 kommenttia

Kesäkuulumisia

Varpaat

Alkukesä on mennyt tällaisissa tunnelmissa! Olin valmistautunut viettämään lähes koko kesän mantereella, mutta teimmekin yllättävän nopean kaupunkivierailun. Moni kysyy, miten täältä lähdetään synnyttämään. Pitkän välimatkan vuoksi sairaalan lähettyville kannattaa tietysti hakeutua ajoissa, koska muuten voi tulla kiire helikopterikyydilläkin. Luulin, että otin reippaasti pelivaraa kun lähdin Turkuun, mutta vauva syntyikin heti seuraavana päivänä. Hyvä ajoitus.

Kun saavuimme parin viikon jälkeen saareen, olivat maitohorsmat jo kukassa. Tuulessa huojuen ne toivottivat meidät tervetulleiksi kotiin.

horsmat