Ihminen

Energian suuntaamista

Teimme kesäkuun alussa pyöräretken Ahvenanmaalle, ja siitä rohkaistuneina aloimme suunnitella pyöräreissua Gotlantiin elokuussa. Kesä kotikulmilla soljui ihanan leppoisasti: lapset pulikoivat meressä ja juoksentelivat pihalla joko hyvin luovissa vaateyhdistelmissä tai kokonaan ilman vaatteita. Söimme varmaan kymmeniä kiloja vesimelonia. Lähdimme aamulla kotoa, ja valuimme päivän aikana milloin minnekin. Leikit, tapahtumat ja tapaamamme ihmiset kuljettivat. Kun elokuu koitti, aloin kyseenalaistaa pyöräretkisuunnitelmaa. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan? Jos juuri nyt on ihanaa olla täällä, onko pakko lähteä vain lähtemisen vuoksi? No ei ole! Siirsimme pyöräretken jonnekin tulevaisuuteen, ja jatkoimme hengailua.

Aina ei vain ole oikea hetki puskea eteenpäin. Keikahdan epätasapainoon, jos suuntaan koko ajan energiani jonnekin kauas edelle. Mitä jos välillä kohdistaisi huomionsa etenemisen sijaan jonnekin aivan muualle? Sisäänpäin? Ylös?

Mainokset