loistoluoto


Jätä kommentti

Nälkäinen meloja

alumelonta5

Kevät-tyvenet houkuttivat meidät tänään aamulla kajakkeihin. Suuntasimme useamman vuoden tauon jälkeen (!!) etelään päin, kohti yhtä lempparisaarista. Matkalla kiersimme erään toisen saaren, joka kuuluu kansallispuistolle ja jonne ei nyt pesimäaikana edes saa nousta. Sen rantoja katsellessani totesin, että tässä saattaa kuitenkin olla yksi uusi lempikohde. Ihanaa maastoa!

alumelonta4

Melominen tuntui hyvältä. Ihmettelimme kumpikin ääneen, että ihan kuin mitään monen kuukauden kajakkitaukoa ei olisi koskaan ollutkaan. Reilun tunnin melonnan jälkeen lähestyimme retkikohdetta. Valtava parvi ruokkeja ja riskilöitä pyrähti vedestä lentoon ihan läheltä. Ne lensivät ylitsemme monta kertaa. Kiehtovia ulkomeren lintuja!alumelonta6

 

Pääsimme mukavasti maihin, mutta emme tohtineet kävellä kuin parinkymmenen metrin säteellä, koska lintuja tuntui olevan alueella niin paljon. Kallioita asuttavat lokit nousivat ilmaan huutelemaan meidät nähdessään, mutta rauhoittuivat sillä aikaa, kun söimme eväitä. Olikin ehtinyt tulla ihan kauhea nälkä! Oli ihana istuskella siinä auringonpaisteessa hörppimässä teetä.alumelonta3

Nousimme taas kajakkeihin, ja jatkoimme matkaa Lillharunin majakkaluodolle. Nämä kalliot saa yleensä kiertää kaukaa, sen verran rajuja tyrskyjä niihin osuu pienimmälläkin tuulella. Mutta nyt oli niin tyyntä, että päätimme – nyt tai ei koskaan! – mennä maihin. Se onnistui! Tadaa!alumelonta2

Kotimatkalla aurinko porotti, jano yltyi vaikka yritinkin juoda koko ajan, selkä väsyi ja voimat alkoivat muutenkin huveta.  Juuri tämä onkin retkeilyn ydin! Pitää olla välillä vähän raskasta ja hankalaa ja epämukavaa, koska…se nyt vaan kuuluu asiaan! Pahimmat reissuni ovatkin olleet autolomia, joissa matkanteko on ollut koko ajan ihan tasaista, eikä mikään – siis yhtään mikään – ole tuntunut missään!

alumelonta1

Retkestä jäi hyvän mielen ja jäykän selän lisäksi…ihan karmea nälkä! Olen syönyt koko päivän kaksin käsin. Tällaistahan se on aina melonta- ja pyöräretkillä, olin vain ehtinyt unohtaa.

We made a kayak-trip in beautiful weather, saw a lot of seabirds, and got very very hungry! 

 


6 kommenttia

Tyyni retki

pääsiäisretki6

Pääsiäisen tyynillä säillä retkeilimme sellaisilla luodoilla, joille tulee lähdettyä vähän harvemmin. Kovempi aallokko houkuttaa monesti jäämään suojaisille lähisaarille.

pääsiäisretki1

Nyt, kun monilla linnuilla alkaa jo olla pesiä, piti myös löytää saari, joka ei ole siivekkäiden suosiossa. Tämä paikka oli takuuvarma: sen ympäristössä hengaili pari merikotkaa, joten muut linnut pysyttelivät kaukana.

pääsiäisretki2

Oli mukava kävellä lämmenneillä kallioilla. Ei kuulunut edes maininkien kuohuntaa. Ainoita ääniä olivat haahkojen kevätmekastus ja hylkeiden ulvonta.

pääsiäisretki7

Tyttö kiipeili innoissaan. Eväspaikalla hän myös heittäytyi nauttimaan auringosta.

pääsiäisretki4

Kotimatkalla näimme hylkeitä. Niitä oli kauempana luodolla kymmeniä, ja vedestä pulpahti pintaan utelias pää milloin mistäkin suunnasta. Ne olisivat varmasti tulleet vieläkin lähemmäksi, mikäli veneessä ei olisi ollut mukana tätä äänekästä tehokaksikkoa…

pääsiäisretki3

Olen kasvanut näissä maisemissa. Sisämaassa ja metsässä alkaa aina jossain vaiheessa ahdistaa…

pääsiäisretki5

The weather was calm, so we decided to go to a picnic. We chose a small islet without any bird nests (it was easy to find , because we saw there were some eagles hanging around there – no one wants to stay with them..) It was quiet, only the birds and seals were screaming in the sea. On our way back home we also saw some curious seals. I guess they could have come closer if our ”power team” (girl&dog) had been a bit more quiet… I have grown up here, and always feel a bit confused when I’m in inland or forest…


1 kommentti

Untuvatakissa

Eilen tuuli niin kylmästi, että untuvatakkiin pukeutuminen ei ollut yhtään liioittelua. Tänään aamulla oli tyyntynyt, ja päivän aikana kevät pääsi yhtäkkiä harppaamaan eteenpäin.

ekathaahkat1

Eteläniemen kärjessä, ihan kallioiden kupeessa ne juhlivat ja mekastivat…

ekathaahkat2ekathaahkat3

Haahkat saapuivat!

We had a chilly wind here yesterday. I wore my down jacket! But today…the eiders came!


2 kommenttia

Joutsenia katsomassa

On kyllä ihanaa olla taas kotona, täällä on niin paljon mukavampaa ulkoilla lapsen kanssa. Kaupungissa tulee aina mentyä valmiiksi rakennettuihin leikkipuistoihin, vaikka oikeasti inhoan niitä. Tai toimivat ne hyvänä ensiapuna levottomien jalkojen verryttelyyn, mutta minään ulkoilun ja leikin kivijalkana en niitä pidä. Leikkipuistot ovat niin kauhean kaavamaisia, valmiiksileikittyjä, ja etäällä villistä luonnosta ja mielikuvituksesta, että ainakin minä itse kyllästyn niissä todella nopeasti.

joutsenet1

Tänään kävelimme katsomaan joutsenia. Utön rannoilla hengailee taas useita perheitä. Ne ruokailevat rauhallisesti, ja päästelevät pieniä kiljahduksia. En muuten ihmettele lainkaan, miksi lapset oppivat kaikkea niin nopeasti. Heidän oppimistekniikastaan voisivat kuivilla luennoilla istuvat aikuiset ottaa oppia. Tyttö seurasi silmä tarkkana joutsenta, matki sen ääntä, sanoi ”jousten”, nähtyään linnun ruokailevan hän kumartui alas ja maiskutti suutaan. Kun lintu vielä levitti siipensä ja räpytteli hetken, tyttö alkoi innoissaan ravistella käsiään. Siinäpä se, joutsen kaikin aistein!

I’m happy to be home again, it’s always so much easier to go outdoors with a child here, than in a city. Ok, there are lots of playgrounds there, but I don’t really like them, they are so…boring. Today we were watching the swans eating, and I realized why kids learn everything so quickly. The little girl watched at the birds, named them, imitated their sound, played that she was eating like they did, etc…


Jätä kommentti

Lintusaari kutsuu

syksyniitty

Itäniitty on täynnä ruskean eri sävyjä.

Kyllä, syksy on todella alkanut: ensimmäiset lintuharrastajaporukat ovat saapuneet. Eivätkä he turhan takia ole tulleet, vaan muuttolintujen perässä tietysti. Omat kiikarini ovat vielä kesän jäljiltä komerossa, mutta taitaa olla aika kaivaa ne esiin. Olen kuullut huhuja ainakin harjalinnusta ja kuhankeittäjästä…

Havaintoni ovat olleet viimeaikoina eri lajien sijaan lintujen käyttäytymiseen liittyviä. Kesällä ihastelin moneen otteeseen lentomuurahaisten liikkeelle saamia lokkiparvia. Lokkeja näytti olevan ilmassa yhtä paljon kuin muurahaisia, kauhea kuhina! Oli muuten hienoa nähdä ilmassa parveilevien muurahaisten lisäksi myös pitkiä lentäviä hämähäkinseittirihmoja. Joku kertoi, että osa hämähäkeistä muuttaa siten, että ne leijuvat seittilankojen kanssa uusille asuinsijoille. Kuulostaa aika seikkailumieliseltä touhulta!

Alkusyksystä näin myös petolintujen muuttavan. Haukat nousevat spiraalimaisesti yhä ylöspäin ja ylöspäin, siipiään räpäyttämättä. Ne osaavat käyttää hyväkseen kohoavia ilmavirtauksia. Sitten ne laskettelevat hiljalleen etelän suuntaan, edelleen siivet tyynesti hievahtamatta.

Meidän tyttö osoittaa innoissaan taivaalla räpyttelevää tuulihaukkaa, ja huutaa ”KAUKKA!” .

The autumn is here, and so are the birdwatchers! I think I should take my binoculars out again…


Jätä kommentti

Punapäät

Kävimme kaupungissa nauttimassa lämmöstä, sekä toteamassa kaupoissa ettemme sittenkään tarvitsekaan tuota tai tuota… Teen aina listan asioista, joita pitää kaupunkireissulla hoitaa ja ostaa, mutta kummasti lista sitten reissun aikana kutistuu. Kun seison hyllyn edessä hikisenä katsomassa silmät vilisten kahtakymmentä erilaista sauvasekoitinta, huomaan yhtäkkiä, että voinkin oikeastaan jatkaa käsin survomista tai lainata sekoitinta tarvittaessa.

Rajuimmillaan yökötys iskee vaateostoksilla. Etukäteen kuvittelen yksinkertaisesti ostavani hyvät ulkoiluhousut tai lapselle kivan kesäpaidan, mutta todellisuudessa kangasmateriaalit tuntuvatkin sitten käteen kamalalta hötöltä, ja erilaiset polyester-retkut vyöryvät niskaan jokaisessa kaupassa. Kyllä me pärjätään vielä näillä vanhoilla…

Kuvassa lapsella on päällä Punainen Norsu -lippis (suomessa ommeltu kierrätyskankaasta) ja kavereilta peritty ihana anorakki jolle entinen omistaja on antanut nimen ”Nakkitakki”. Etenkin vaatteiden kohdalla olisi kiva pysyä mahdollisimman eettisissä valinnoissa, koska ”Meidän lapsi ompelee teidän lasten vaatteet” -meininkiä ei ole kiva tukea. Kuva on muuten otettu eilen, kun olimme tuossa kylänraitilla katsomassa punapäälepinkäistä. Hieno ja harvinainen lintuvieras!

nakkitakki