loistoluoto


4 kommenttia

Hiljaisena hetkenä?

po%cc%88llya%cc%88a%cc%883

Olen tässä vauvavuoden kuluessa kirjoittanut jopa vähemmän, mitä etukäteen kuvittelin. Ajatuksia on paljon, mutta hiljaisia hetkiä koneen äärellä on äärimmäisen vähän. Iltaisin voin kyllä lapsia nukuttaessa viestitellä kavereille tai surffailla netissä kännykällä, mutta blogia en osaa päivittää puoliunessa makuuasennossa. Nyt kuitenkin yltiöoptimistisesti uskon, että saan taas järjestettyä itselleni kirjoitushetkiä vähän useammin. Sormet liikkuvat vielä jäykästi näppäimistöllä, mutta eivätköhän nekin hiljalleen vetreydy.

Olin tammikuussa lasten kanssa pari viikkoa Portugalissa. Mieheni lähti Norjaan pyöräilykisoihin, ja totesin, että kahden pienen lapsen kanssa on helpompi olla jossain lämpimässä sillä aikaa.  Tuntui myös tärkeältä järjestää itselle jotain hauskaa tekemistä, koska sillä tavoin osaan iloita toisenkin reissuista paremmin. Etten vain istu kotona ja katkeroidu siitä, kun itse en ole vielä lähimainkaan valmis pyöräilykoitoksiin. (Niidenkin aika tulee vielä…)

Tuoreet appelsiinit ja auringon valo olivat paratiisimaisia keskellä talvea. Huomasin myös, kuinka mainiota matkaseuraa lapset ovat. Tiesin, että reissusta ei ainakaan tule tylsä, kun tyttö jo junamatkalla kohti Helsinkiä kihisi innoissaan ”Minua niin jännittää, mahtaako se konduktööri olla dinosaurus vai ihminen.” Jossain Salon jälkeen pimeydessä näkyi rivi maantien valoja, ja se kirvoitti ihastuneen huokaisun ”Oooh, Pariisi!” Lasten seurassa kaikki on mahdollista!

Nyt täällä kotona tuulee ja lumi pöllyää!

po%cc%88llya%cc%88a%cc%880

po%cc%88llya%cc%88a%cc%882


Jätä kommentti

Pieni talvi

Viime viikolla täällä oli muutaman päivän talvi.

pienitalvi4

Lumi tuli ja meni pariin otteeseen.

pienitalvi2

Optimisti ei pety!

pienitalvi1

 

Viikonlopun myrsky meni iisisti, ei sähkökatkoja, ja ulkonakin voitiin olla. Lasten poskia sai vähän tarkkailla, pakkasen purevuus on noissa tuuliolosuhteissa (puuskat 28 m/s) aika raju. Helpoimmalla pääsi, kun etsi suojaisia leikkipaikkoja. Pohjoistuuli on kylmä muttei mielestäni niin kauttaaltaan riepotteleva, mitä moni muu tuuli. Sen nostattamat aallotkaan eivät ole täällä kovin korkeita, ja ne laantuvat nopeasti.

pienitalvi3

 

Mukavaa ystävänviikkoa! Hyvä hetki muistaa, että lämpöä ja iloa voi antaa pienesti tai suuresti, molemmat lisäävät onnea. Voi puhua kauniisti vastaantulijalle, liittyä hyväntekeväisyysjärjestöön, soittaa kaverille tai vaikka hiljentyä itsekseen ystävällismielisesti. Ei ole oikeaa tapaa tai järjestystä tehdä hyvää (”Miksi hyysätä jotain orpokissoja, kun on ihan tarpeeksi parannettavaa ihmistenkin oloissa”/ ”Mitä se nyt muita neuvomaan ja auttamaan, kun ei itsekään ole vielä täydellinen” / ”Hoidetaan nyt ensin Suomen asiat kuntoon, ennen kuin lähdetään viemään apua muualle”), se on aina hyvää, oli se pientä tai suurta, lähellä tai kaukana. Pääasia että aloittaa jostain, niin muu seuraa kyllä perässä.

 


Jätä kommentti

Ihan vähän mäenlaskuakin

Yhtenä (!) päivänä pääsimme laskemaan liukureilla mäkeä. Lapset nauttivat!

mäenlasku2

 

Muina päivinä sää onkin sitten ollut syksyinen, tai keväinen, miten vain. Lapset eivät ole osanneet ottaa paineita lauhasta talvesta, heidän fiilistään eivät säät näytä määrittelevän. Yhtenä aamuna tyttö katseli aamupalapöydässä ikkunasta tummanharmaalle, kosteansuhruiselle pihalle ja sanoi ”Mä vaan katselin noita kiviä ja ruohikkoa. Mä rakastan niitä.”  That’s it.

Meidän pikkulapsijengillä on nyt meneillään innokas katajikkokausi. Lapset rämpivät itsensäkorkuisessa katajapensaikossa pitkiä matkoja etsien pesäkoloja tai vain hyviä kulkureittejä. Välillä kiivetään kivenlohkareiden päälle, ja sitten hypätään alas pehmeään katajikkoon. Piikit eivät pistele paksujen talvihaalareiden läpi. Käärmeetkin ovat talviunilla. Tuulee ja sataa, mutta sen huomaa vasta kotona punaisista poskista ja märistä hanskoista.


Jätä kommentti

Luistelua lammashaassa

Vuodenvaihteen myräkät ja mitkälie tähtien asennot mahdollistivat sen, että sisustimme kotona. Aina on liian hieno ilma olla sisällä, tai muuten vaan parempaa tekemistä (tai siis oikeasti, olemme vain maailman laiskimpia kotijärjestelijöitä. Riittää, että on siistiä ja tavaraa ei ole liikaa). Nyt kuitenkin vaihdoimme huonejärjestystä, ja aloimme jopa varovasti puhua sohvan hankinnasta. Aika villiä! (Tästä on kuitenkin pitkä matka vielä käytäntöön..)

Mutta olemme me toki myös ulkoilleet! Parina päivänä olemme päässeet peuhaamaan lammashaan jäällekin!

jää2jää3jää4jää6

 

Mitäköhän EU sanoisi tästä isompien lasten rakentamasta keinusta? (Ja vieläpä yhdistettynä laittomaan luistinrataan?) Se on ainakin hieno ja toimiva, kuten kaikki ei-standardoitu yleensäkin!

jää1

Leutoa on. Minusta on hauskaa, kun luonto ei toimi ihmisen odottamalla tavalla. Kun vappupiknikillä sataa vettä, juhannuksena tuulee niin ettei voi sytyttää kokkoa, ja jouluaattona ei olekaan sitä täydellistä tykkylunta puissa. Tietenkään en toivo ilmastonmuutoksen pahenemista, vaan tarkoitan nyt sellaisia hauskoja muistutuksia siitä, ettei koko maailma oikeasti tanssi ihmisen pillin mukaan. Ja hyvä niin!

jää5

 

Not very cold winter, but anyway some playing on the ice!

 


Jätä kommentti

Joulunajan aktiviteetteja

Täällä ei kieritty jouluna lumessa, vaan mentiin karskilla saaristolaismeiningillä:

kierijä

 

Luistelemaankin päästiin.

luistelija

 

Ja laskettiin mäkeä.

joulunjalkeen

 

Tämä joulu oli aurinkoinen. Kävin saunasta uimassa, ja katselin auringossa hohtavia rantaheiniä. Vesi tuntui lempeältä, koska se oli pitkästä aikaa selvästi lämpimämpää, mitä ilma.

Olimme paljon ulkona, leikimme piilosta niin maastossa kuin kylänraitillakin, ja kävimme lähisaaressa retkellä.

ormissa

Koira testaili laguunin jään kestävyyttä, ja sai vaihtelevia testituloksia.

ormissa2

 

Junior handler koulutti koiraa. (Uskomatonta, miten hyvin tämä kaksikko toimii! Eläimet kyllä tajuavat niin hyvin, että lasten kanssa pitää olla kiltisti. Ja toisinpäinkin, useinmiten.)

ormissa3

 

ormiretki1

 

Christmastime, no snow, but nice sunny days! We were mostly outside.


3 kommenttia

Melkein joulu

sininen1

”Koko Suomi saa valkean joulun” sanoi meteorologi, mutta taisi unohtaa, että täällä ihan etelässäkin on pari pientä saarta… Sain juuri hyvän loikka-teemalenkin, kun juoksin räntäsateessa ja väistelin vesilätäköitä. Olipa hyvä pitkästä aikaa ponnistaa ihan kunnon loikkia! Kaunistahan lumikin olisi, mutta en kyllä osaa sen puutteesta paineita ottaa.

sinistä2

Tajusin juuri, miksi joululoma tuntuu niin paljon armollisemmalta, kuin kesäloma: pimeään aikaan on paljon helpompi ottaa iisisti. Kesällä on pakko pomppia joka suuntaan, kun on niin valoisaa ja ihanaa ja elävää ja ja ja… Nyt ajattelin jopa katsoa ELOKUVAN (kesällä ei tulisi mieleenkään). Vielä en tiedä, minkä elokuvan, mutta vaihtoehtoja riittää – tämän vuoden aikana olen nähnyt enemmän teatteriesityksiä, kuin elokuvia. Eikä se tarkoita sitä, että olisin yhtäkkiä muuttunut teatteriaktiiviksi, vaan sitä, että olen katsonut tasan yhden leffan. Hmm.

sinistä4

Rauhalliset päivät tuntuvat tervetulleilta. Tämä syksy on ollut aikamoista menoa. Olen aloittanut tosi mielenkiintoiset ympäristökasvattaja -opinnot, minkä vuoksi kaupunkireissuja on tullut tehtyä tavallista tiuhempaan. Edestakaisin matkustamiseen on kyllä ollut hyvin korkea motivaatio, koska opiskelu on niin hauskaa. Ihanaa, kun koolla on niin samanmielinen joukko! Kenellekään ei tarvitse selittää, miksi ostaa luomukananmunia vaikka ne ovat kalliimpia kuin muut, tai miksi haaveilee pienemmistä lapsiryhmistä päivähoidossa, tai miksi ihmisten vieminen ulos luontoon on ihan elintärkeää.

(Reissaamisesta on ollut myös se hyöty, että lapsesta on tullut aika tottunut ja kärsivällinen matkustaja. Enää laivamatka ei tarkoita viiden tunnin portaissa kiipeilyä, vaan voimme vaikkapa rakentaa palapelejä ja leikkiä piilosta melkein sivistyneesti, jihuu!)

Kuvat ovat eiliseltä. Joulurauhaa.

sinistä3

Merry Christmas! Photos from yesterday.