Ihminen ja luonto, Kesä, Lapset

Huolenpitoa

kesäheinä

Tulen varmaankin jälkeenpäin muistamaan tämän kesän niistä  kaikista aikaisista aamuista, jolloin tallustelin nukkuva vauva kantoliinassa pitkin hiljaista kylätietä ja kasteisia polkuja.

Jos jotain opin esikoisen vauva-ajasta, niin sen, että itsestä täytyy pitää huolta. Vaikka vauva olisi ”helppo tapaus”, niin imetys-nukutus-hyssyttely-vaipanvaihto-rumbaa jaksaa paremmin, jos hoitaa omaakin vointia.

Luonnossa liikuskelu on minulle parasta itsestäni huolehtimista. Mikäs tässä on ollut hipsiessä aamuauringon lämmittämillä rantakallioilla. Vauvakin on samalla saanut haistella kosteaa ilmaa ja kuunnella pääskysten lirkuttelua ja lokkien huutelua.

Mainokset
Girl power!, Ihminen, Ihminen ja luonto, Juokseminen, Kesä

Itsekuria?

sadetta1

Olen koittanut vähän ryhdistäytyä tässä kesän kulkiessa kohti syksyä. Juoksulenkille lähteminen ei vaadi itsekuriani, se on jo niin pitkään ollut olennainen osa elämääni. (Niinhän se useinmiten menee kaikessa, että uudet jutut vaativat kurinalaisuutta, kunnes ne solahtavat luontevaksi osaksi arkea.) Mutta minulla on terveyteen liittyen kaksi heikkoa kohtaa, joissa lipsun toistuvasti: nukkuminen ja venyttely. Etenkin kesällä nukkuminen unohtuu, kun sekä auringonnousut että laskut pitäisi saada kokea. Mutta nyt olen taas skarpannut, yritän päästä nukkumaan ennen yhtätoista. Parin viikon tiivis ja järjestelmällinen itsensä tarkkailu yleensä antaa hyvin vauhtia tällaisiin projekteihin!

sadetta3

Viime viikkojen aikana olen myös hurahtanut kehonpainoharjoitteluun (calisthenics). Mieheni tämän innostuksen minuun tartutti, olin kyllä ilmeisesti varsin otollista maaperää tämänkaltaiselle hurahdukselle. Kesän alussa pistin kaupungissa hihattoman paidan päälle, ja nähdessäni itseni tavaratalon hissin peilistä kiljahdin spontaanisti: ”Herranjestas, mitä mun käsivarsille on tapahtunut?!!” Tajusin, että enpä ole muutamaan vuoteen tehnyt käsillä oikeastaan mitään, kun melontakin on jäänyt niin vähälle. Nyt sitten punnerran ja yritän vetää leukoja. Ekalla viikolla tein vain negatiivisia leuanvetoja, nyt menee jo yksittäisiä ihan kokonaisiakin, jee! Se hyvä puoli oikein huonossa lähtötasossa on, että kehitys on aluksi huiman nopeaa!

Jos haluat tutustua kehonpainoharjoitteluun tarkemmin, tai vain nähdä pirun hienoa kehonhallintaa, katso esimerkiksi tämä video. Kaveri on muuten vegaani, taas elävä todiste siitä, että hyvä kunto tai lihaksien kasvattaminen ei vaadi lihansyöntiä.

Ah, tämä treenimuoto iskee minuun myös filosofialtaan: se on lähtenyt leviämään kuntosaleille hämäriltä kaduilta ja epämääräisistä puistoista, se on vapaata, yhteisöllistä, ilmaista, kaikkien saatavilla…siinä on jotain samaa hienoa kapinahenkeä, mitä parkourissa. Ghettojoogaa!

sadetta2

Eilen löysin itseni taas istumasta keittiöstä puoli yhden aikaan yöllä. Söin iltapalaksi mustikkamaitoa ja katselin salamointia taivaanrannassa. Ajattelin, ettei tämä nyt niin kauhean rikollista voi olla.

Late summer. I try to learn calisthenics  , and to sleep a bit more. Not too easy!

Ihminen ja luonto, Juokseminen, Kesä

Kesälenkkeilyä

kesätreenejä

Heräsin tytön inahdukseen tässä yhtenä yönä kahden aikaan. Hän nukahti samantien uudelleen, mutta minulle hyökkäsi työasiat mieleen: ”Munia! Apuaaa, olenko muistanut tilata tarpeeksi kananmunia?!” Ei auttanut muu, kuin hipsiä tietokoneelle tutkimaan tilausvahvistuksia. Sain onneksi huokaista helpotuksesta, mutta adrenaliini jäi virtaamaan kehoon, ja pyörin sängyssä ihan pirteänä. Neljältä puin lenkkivaatteet päälle, ja kähisin miehelleni, että älä ihmettele, lähden vähän juoksemaan…

Juokseminen kesäisessä luonnossa ennen auringonnousua oli ihanaa! Tuohon aikaan vuorokaudesta aistitkin ovat niin auki, että kaikki tuntuu vahvemmin. Niityllä viileä ilma pyyhki ihoa, linnut heräilivät, ja askelet osuivat pehmeästi maahan. Kun huomasin, että juoksu kulki, päätin mennä 10 km mahdollisimman kovaa. Pääsinkin sen loppujen lopuksi alle 52 minuuttiin, mikä taitaa olla uusi ennätykseni, siis maastossa ja paljasjalkatossuilla.

kesätreenejä2

Lenkkisoundtrackina päässäni pyöri Jujun kesäbiisin ”Hullu” sanat: ”Oon avoin mielen säästäni, avoimesti sekaisin päästäni, siks kai oon niin huoleton, tiedän olevani kuolematon…”

Summer in Finland, the midnight sun and a lot of work can cause weird symptoms…I made my new record on 10k (barefoot running) a couple of nights ago, at 4 o’clock (am). 

 

 

Girl power!, Ihminen ja luonto, Kesä, Ystävät

Tässä hoodeilla

Olen ollut nyt ekaa kertaa tytön syntymän jälkeen tiiviimmin oikein kokopäiväisissä (kesä)töissä. On muuten ollut ihan ihmeellistä, suorastaan outoa, saada keskittyä rauhassa työntekoon ja oikein paneutua miettimään jotakin, ilman että koko ajan joku keskeyttää tai vaatii huomiota jonnekin muualle!

Töiden jälkeen olemme retkeilleet vaihtelevalla tyttökokoonpanolla. Välillä olemme soutaneet lähiluodolle iltauinnille ja pulikoineet vesikiville juttelemaan, toisena päivänä kiitäneet moottoriveneellä valloittamaan vuorenhuippuja.kesäretkiä5kesäretkiä6

Tänään soudimme kesätuulessa pikkuiselle saarelle, jonka kiersimme paljain jaloin. Kivirannat kukkivat.

kesäretkiä3kesäretkiä2kesäretkiä4kesäretkiä

 

We have made ”after work -trips” to the surroundings. Summer in these hoods!

Kesä, Kylä, Ystävät

Siellä missä tapahtuu

heiniä2

Elämä saaristossa ei ole koskaan tylsää! Ihmisiä ja juttukavereita riittää ympäri vuoden, mutta etenkin kesäisin vauhti kiihtyy välillä ihan hengästyttäväksi. Utössä käy nykyään paljon vakiovieraita, sellaisia, jotka tulevat joka vuosi samaan aikaan piipahtamaan muutamiksi päiviksi tai viikoiksi. Kesällä näitäkin vierailijoita on tietysti eniten. Yllättäviä illanistujaisia, terassijätskejä ja kuulumisten vaihtoa on niin paljon, että niissä riittää sulateltavaa koko talveksi. heiniä3

 

Aina joskus joku kysyy minulta, että miksi ihmeessä asut siellä Jumalan selän takana. En osaa ottaa kysymystä tosissani, koska mielestäni tämä paikka ei ole mitenkään syrjässä. Päinvastoin, ihan ytimessä!heiniä1